Kohti stressitöntä joulun aikaa

Arkihuolesi kaikki heitä, niin hyvä lämmin hellä on mieli jokaisen

 

Ruoat, lahjat, koristelut, kortit, askartelut, leipomiset ja kymmenen muuta muistettavaa asiaa. Ei ihme, että joulunaika on monille stressaavaa. Stressi syntyy käytännössä silloin, kun itselle asetetut liian korkeat vaatimukset ja olemassa olevien voimavarojen määrä eivät kohtaa. Stressi voi olla psyykkistä tai fyysistä. Psyykkinen stressi tulee usein nopeasti esiin ja sen oireita ovat esimerkiksi ahdistuneisuus, levottomuus, jännittyneisyys ja univaikeudet. Kehollisia oireita voivat olla muun muassa erilaiset vatsaongelmat, päänsärky, sydämen tykytys tai jopa flunssakierre. On tyypillistä, että jouluna koko syksyn aikana kerätty stressi purkautuu ja flunssa iskee juuri silloin.

Kohti entistä parempia suorituksia

Joulustressi sinällään voi olla myönteinen asia, sillä pienissä määrin stressi vie meitä eteenpäin ja auttaa parempiin suorituksiin. Työterveyspsykologimme Linda Elon mukaan stressin kokeminen on yksilöllistä ja erilaiset suhtautumistavat vaikuttavat siihen, miten kukin sen kokee. ”Stressi voi olla joko positiivista liikkeelle panevaa voimaa tai turhia odotuksia tuova tekijä.” Joulustressin suoriksi syiksi Elo luettelee kiireen, kohtuuttomat vaatimukset, perheongelmat sekä epämääräisen työnjaon suoritettavien askareiden suhteen. Joskus esimerkiksi kaikki askareet kaatuvat tehtäviksi yhdelle ja tällöin kyseinen henkilö saattaa kokea jopa syyllisyyttä siitä, ettei kaikki ole hänen mielestään täydellisesti voimavarojen loppuessa.

Elo kehottaa miettimään, miksi joulu on itselle tärkeää ja merkityksellistä: ”Kannattaa miettiä näkyvätkö nämä itselle merkitykselliset asiat omissa teoissa. Joskus kaikki toiminta voi keskittyä sivuseikkojen huomioimiseen ja oikeasti tärkeitä asioita ei kyetä priorisoimaan”. Hyvä vinkki on esimerkiksi listata kaikki itselle tärkeät asiat joulussa ja samalla miettiä pystyykö joistain asioista luopumaan, jotta listasta tulisi realistinen ja toteutettavissa oleva. Jouluun liittyvät valmistelut kannattaa aloittaa mahdollisimman hyvissä ajoin, jos on mahdollista ja samalla voidaan keskustella työnjaosta muiden kanssa. Elo muistuttaa, että on myös tärkeää luottaa siihen, että kukin tekee omat hommansa omalla tavallaan ja että kukin varmasti tekee parhaansa. Joululahjat voivat myös olla yksi merkittävä stressinaiheuttaja.  ”Nykyään joululahjat tuntuvat olevan monille välittämisen mittari ja on aina hankittava jotakin suurta ja kallista. Ovatko lahjat kuitenkaan oikea mittari välittämiselle?”, Elo pohtii.

Jouluisin summataan usein mennyttä vuotta ja erilaiset asiat, kuten menetykset, korostuvat juuri joulun aikaan. ”Jouluna kannattaa tehdä tilaa myös kivuliaille asioille ja toisaalta on hyvä muistaa, että jouluna saa olla mukavaa, vaikka läsnä olisi myös surua. Jokainen joulu on erilainen eikä esimerkiksi sureminen tarkoita automaattisesti, että tämä joulu olisi jotain toista joulua huonompi”. Ikäväkin kertoo välittämisestä ja esimerkiksi haudalla tai vanhainkodilla käynnin voi mieltää osaksi joulun viettoa. Elon mukaan raskaille asioille kannattaa varata pieni hetki, jonka jälkeen voi keskittyä muihin asioihin. ”Joskus mielessä voi olla liian suuria asioita, joita ei välttämättä haluaisi kohdata juuri jouluna, ja silti ne painavat mieltä. Voi kuitenkin varata esimerkiksi ihan vain 15 minuuttia siihen, että miettii ja suree kyseistä asiaa, ja sen jälkeen keskittyy taas positiivisiin asioihin joulussa”.

Uusi vuosi ja uudet tavoitteet?

Uuden vuoden kynnyksellä monilla on tapana tehdä lupauksia tulevalle vuodelle ja aloittaa esimerkiksi uusia harrastuksia. Joskus muutoksien halutaan olevan radikaaleja ja entisestä pyritään vimmatusti pois. ”Ennen kuin suuntaa uuteen, kannattaa pysähtyä miettimään mikä kuluneessa vuodessa oli mielekästä, missä asioissa tuli onnistumisia, mistä asioista oma arki koostui ja mistä asioista halutaan tulevana vuonna irrottaa. On ihan terveellistä asettaa itselleen tavoitteita, mutta ne kannattaa aina rakentaa olemassa olevien hyvien asioiden päälle, eikä niin, että kaikki toiminta on aiemmasta pois pyrkimistä”.

Linda Elon vinkkejä mukavaan jouluun:

  • Jouluruokailussa kannattaa pitäytyä joustavuudessa ja antaa itsensä tietoisesti nauttia kaikesta. Jouluna voi syödä hyvällä omallatunnolla eikä muutaman päivän herkuttelu haittaa mitään. Sen jälkeen voi pikkuhiljaa palailla normaaleihin arkirutiineihin.
  • Jouluna priorisointi on tärkeää. Useimmiten ihmiset vastaavat joulun tärkeimpien asioiden liittyvän heidän läheisiinsä ja yhdessäoloon. Ei siis ole ehkä niin vakavaa, jos kattaus ei ole viimeisen päälle tai jos muutamat laatikot on ostettu valmiina kaupasta. Pääasia, että kukin satsaa itselle tärkeisiin asioihin.
  • Uusia asioita kohti kannattaa lähteä myönteisen ajattelun kautta. Uutena vuotena voi miettiä, mitkä merkitykselliset asiat tulevat näkymään omassa elämässä tulevana vuotena ja keinoja, joilla voi mennä niitä kohti.

Tullinkulman Työterveys toivottaa kaikille tunnelmallista ja omannäköistä joulun aikaa sekä onnellista uutta vuotta. 

Juttua varten on konsultoitu Tullinkulman Työterveyden työterveyspsykologia Linda Eloa, kirjoittaja on markkinointi- ja viestintäassistentti Veera Kirjavainen.

joulupuu2

 

 

 

Influenssakausi on alkamaisillaan — rokote kannattaa ottaa

 

Influenssalla tarkoitetaan äkillistä ylempien hengitysteiden tulehdusta. A- ja B-tyypin influenssat ovat niitä, jotka erityisesti leviävät ihmisten keskuudessa. Influenssaepidemioita on joka talvi ja erityisesti riskiryhmään kuuluvat lapset ja vanhukset, myös pitkäaikaissairauksia omaavat saavat helposti tartunnan. Tartunnan saaneista puolet sairastuu ja riskiryhmään kuuluvilla henkilöillä tauti voi olla hyvin vakava.

 

  

 

Influenssa leviää ihmiseltä toiselle aivastusten, yskimisen sekä käsien välityksellä esimerkiksi niistämisen jälkeen. Oireet alkavat useimmiten 2-3 päivää tartunnan saamisen jälkeen. Oireisiin kuuluvat erityisesti nopeasti nouseva korkea kuume, lihaskipu, huonovointisuus ja päänsärky. Myös muita tavalliseen nuhakuumeeseen liittyviä oireita, kuten yskää ja kurkkukipua voi esiintyä. Virus todetaan laboratoriokokeilla. Kuume ja säryt häviävät useimmiten 3-5 päivässä perusterveiltä henkilöiltä.


Influenssan aikana ja sen jälkeen on syytä levätä riittävästi. Influenssan jälkitauteja esiintyy erityisesti riskiryhmään kuuluvilla, heillä oireet saattavat olla huomattavasti rajumpia kuin terveellä henkilöllä. Jälkitautina saattaa tulla keuhkokuume, poskiontelontulehdus, korvatulehdus tai sydänlihaksen tulehdus. Nämä jälkitaudit ovat useimmiten bakteerien aiheuttamia. Taudin aikana kannattaa juoda runsaasti ja sen jälkeen odotella, että on varmasti terve ennen töihin paluuta. Influenssaan on myös lääkkeitä, jotka on tarkoitettu erityisesti riskiryhmiin kuuluville. Lääkkeistä on eniten hyötyä, jos ne otetaan 48 tunnin kuluttua oireiden ilmaantumisesta. Lääkäriin kannattaa suunnata, mikäli influenssaan liittyy todella korkea kuume, jos vointi on muuten erittäin heikko tai jos oireet palaavat takaisin lievennyttyään.

 

 

 

Suomessa kausi-influenssaepidemia käynnistyy useimmiten vuoden vaihteessa. Influenssa muuttaa muotoaan joka vuosi, joten itse kunkin vastustuskyky saattaa olla enemmän koetuksella eri vuosina. Yleensä epidemioista ei kehity maailmanlaajuisia pandemioita, vaan ne saadaan ajoissa pysäytettyä rokotteilla.


Rokotteiden tuoma suoja influenssaa vastaan on erittäin suositeltavaa. Jos työnantajasi on varannut keväällä rokotteen, sen saa Tullinkulman Työterveyden toimipisteistä jo nyt. Julkinen terveydenhuolto huolehtii kattavasti muiden rokotteet.

 

Blogin kirjoittaja on Tullinkulman Työterveyden markkinointi- ja viestintäassistentti Veera Kirjavainen.

Verkkolääkäriin pääsee käymään vaikka älypuhelimella

Joko olet kokeillut verkkolääkärissä käyntiä? Tullinkulman Työterveydessä työskentelee tällä hetkellä kaksi verkkolääkäriä, jotka diagnosoivat ja hoitavat potilaita etänä. Lääkärin vain tietokoneen ruudun kautta tekemä diagnoosi saattaa kuitenkin arveluttaa ja toisaalta myös kynnys kokeilla palvelua voi tuntua korkealta. Tullinkulman Työterveyden verkkolääkäri Lotta Gestranius sanoo, että jotkut saattavat jännittää palvelun kokeilemista. ”Verkkolääkärissä käynti ei hirveästi eroa vastaanottokäynnistä. Aina voi kysyä ja mikäli asiaa ei voikaan hoitaa verkossa, niin varataan tavallinen vastaanottoaika”, Gestranius rohkaisee. Verkkolääkärin kautta varatun uuden ajan saa saman tien, eikä tällöin tarvitse enää soittaa erikseen ajanvaraukseen.
 
Käytännössä verkkolääkärille varataan aika kirjautumalla sisään nettiajanvaraukseen ja samasta paikasta saa myöhemmin otettua videoyhteyden lääkäriin. Hommaan tarvitaan vain älypuhelin, muu mobiililaite tai tietokone, jossa on kamera sekä nettiyhteys.

 

 

 

Verkkolääkärit voivat diagnosoida monenlaisia sairauksia kuten flunssaa, vatsatautia tai tuki-ja liikuntaelinvaivoja etänä, miettiä jatkohoitoa tai tapauskohtaisesti pidentää sairaslomaa ja kirjoittaa resepteille jatkoa. Sen sijaan asioita, jotka vaativat paikan päällä käynnin ovat esimerkiksi ihomuutokset, löytyneet patit, hankala huimaus tai asiakkaan epäilys jostain pahanlaatuisesta sairaudesta. Mahdollisuus ”käydä lääkärissä” omalta kotisohvalta käsin on aika houkutteleva. Varsinkin, jos lääkäriin on matkaa tai jos vointi on heikko. Yhteyden voi ottaa kätevästi myös omasta työhuoneesta, mikäli töiden vuoksi ei ole aikaa lähteä käymään fyysisesti paikalla.

Tulevaisuudessa verkkolääkärien määrä tulee varmasti nousemaan kaikkialla ja etäyhteyksiä tullaan muutenkin hyödyntämään enemmän myös terveydenhoidon puolella. Parhaimmillaan verkkoyhteys säästää sekä lääkärin että asiakkaan aikaa, nopeuttaa hoitoon pääsyä ja antaa asiakkaalle mahdollisuuden keskustella lääkärin kanssa missä tahansa. ”Lääkärin akuuttivastaanotto ei välttämättä ole aina oikea paikka asiakkaan tilannetta ajatellen. Verkkolääkärin kautta asiakas saadaan nopeasti ohjattua oikeaan suuntaan ja tällöin hoitopolku nopeutuu”, Gestranius sanoo.

Mikä sitten on videon etu etäyhteydessä? Katsekontakti verkkoyhteyden kautta lisää läsnäolon tunnetta, sillä lääkäri-potilas-suhde perustuu aina vuorovaikutukseen. Gestraniuksen mukaan esimerkiksi mielenterveysasioissa on erityisen tärkeää nähdä potilas.

Mikäli haluat joskus varata ajan Tullinkulman verkkolääkärille, voit tehdä sen täällä:
https://tullinkulmantyoterveys.mbooking.fi/ajanvaraus

Ohjeet löytyvät täältä:
http://www.tullinkulmantyoterveys.fi/verkkolaakarin_vastaanotto.html

Blogin kirjoittaja on viestintään erikoistuva tradenomiopiskelija Veera Kirjavainen, joka toimii Tullinkulman Työterveydessä viestinnän harjoittelijana.

 

 

Pieni apu - suuri teko

Ensiaputaidot ovat tärkeitä, niiden sanotaan olevan jokaisen kansalaistaito. Jokainen meistä odottaa saavansa apua, jos joutuu onnettomuuteen tai saa sairauskohtauksen. Odotukset ja todellisuus kuitenkin poikkeavat toisistaan. Surullisen usein saamme lukea median välityksellä tapauksista, joissa apua tarvitseva on ohitettu, jätetty selviämään itsekseen. On helppo ajatella, että joku toinen auttaa tai joku toinen soittaa hätäkeskukseen. Mitä jos sitä toista ei ole tai se toinen ei tule paikalle riittävän nopeasti? 

Ensiavun antaminen vaatii rohkeutta, ja rohkeutta on mahdollista saada harjoittelun avulla. Sanonta ”Harjoitus tekee mestarin” pitää paikkansa myös tässä, kuten monessa muussakin asiassa. Ensiavun antaminen ei tarkoita suurien ja monimutkaisten taikatemppujen tekemistä, jo pienikin teko voi estää toisen henkilön pysyvän vammautumisen tai pelastaa hengen. Tällainen teko voi olla vaikkapa tajuttoman kääntäminen kylkiasentoon tai hengitysteiden avaaminen leukaa nostamalla. Kannattaa myös muistaa, että aina ei tarvitse tarkalleen tietää, miten toimia tajuttoman tai tajuissaan olevan, apua tarvitsevan, kanssa. Hätäkeskuksesta, johon soitat heti tilanteen kartoitettuasi, saat neuvoja, miten toimia.

Ensiaputilanteessa on tärkeää myös henkisen tuen antaminen, ihmiset ovat hätätilanteessa usein järkyttyneitä ja peloissaan. Omalla käyttäytymiselläsi ja vuorovaikutuksellasi pystyt helpottamaan hädissään olevan tilaa. Usein riittää, kun joku rauhoittaa, puhuu, kuuntelee sekä pysyy vierellä ja huolehtii.

Onnettomuus voi tapahtua kenelle tahansa, se ei katso aikaa tai paikkaa. Se voi tapahtua myös työmatkalla tai työpaikalla, sinulle itsellesi tai kollegallesi.  Uskallat ja osaat paremmin auttaa itseäsi ja kollegaasi, kun osallistut järjestämillemme ensiapukursseille. Tarjolla on sisällöltään erilaisia kursseja, joita pitävät koulutetut ensiapuopettajamme. On hätäensiavun opettelua tai kertaamista, on työpaikan tarpeisiin räätälöityä koulutusta tai koulutusta erityisesti sellaisiin tapaturmiin, jotka ovat tyypillisiä juuri sinun työpaikallasi tai työtehtävässäsi.

Järjestämme vielä toukokuussa kaksi ensiapukurssia: ensiavun kertauskurssi 5.5. klo 9-13 ja hätäensiapukurssi to 11.5. klo 8.30–15.30. Lisätietoa ensiapukursseista saat omalta työterveyshoitajaltasi.

Blogin kirjoittaja on puheviestinnän maisteriopiskelija Jaana Solin, joka suorittaa viestinnän työharjoitteluaan Tullinkulman Työterveydessä.

 

 

Pärskintää, niistämistä ja kyyneliä - siitepölyjen puolivuotiskausi on startannut!

Kevät ja kaikenlaiset pölyt ovat jokavuotinen parivaljakko, joka aiheuttaa aivastelua, nuhaa, silmäoireita ja jopa hengenahdistusta. Tällä hetkellä meitä kiusaavat katupölyn lisäksi pähkinäpensas ja leppä, jotka ovat aloittaneet kukintansa. Katupöly kiusaa eniten keuhkosairauksia ja sydämen vajaatoimintaa sairastavia, mutta ei se mukavaa ole täysin terveelle tallaajallekaan. Katupöly on myös salakavala, sillä sen pienhiukkaset voivat muuttaa asumaan keuhkoihisi kuukausiksi tai jopa vuosiksi.

Kun kaduilta on hiekat puhdistettu ja leppä saanut kukkansa pölistettyä, alkaa koivun kukinta. Tämä niin kaunis lehtipuu, jonka hiirenkorvia odotetaan yhtä innokkaasti kuin ensimmäisten leskenlehtien ilmaantumista ja josta kesän vihdat väännetään, saa meistä todella monen pärskimään, niistämään ja kyynelehtimään. Juhannukseen kun päästään ei koivu enää kuki, vaan koristaa rapun pieliä. Tällöin alkavat heinäallergisten koettelemukset, kun ainakin 40 eri heinälajia tuottaa allergisoivaa siitepölyä. Heinien lisäksi heinäkuussa aloittaa oman kukintansa pujo, joka kukkii uudestaan vielä syyskuussa tai jopa yöpakkasiin asti.

Mikä ratkaisuksi? Ketään meistä ei kiehdo ajatus siitä, että keväällä, tahi kesällä linnoittautuisimme kotiin neljän seinän sisälle. Eikä linnoittautuminen edes auta, katu- ja siitepölyt leijailevat myös sisälle – joistain ihmeen raoista. Helpotusta oloon voi saada asentamalla hiukkassuodattimia tuloilmaventtiileihin, pölysuodattimen tuuletusikkunaan tai yksinkertaisesti vain pitämällä ikkunat visusti kiinni. Erilaisiin oireisiin löytyy helpotusta erilaisilla tuotteilla, joista useampia saa apteekista reseptivapaasti. Antihistamiinit, joita löytyy usealla eri kauppanimellä, ovat lääkkeitä, joita käytetään eniten siitepölyjen aiheuttamiin oireisiin. Ja helpottavat ne myös katupölyn aiheuttamia oireita. Lisäksi tarvetta voi olla silmätipoille tai nenäsuihkeille – riippuen paljolti siitepölyn määrästä. Se vaihtelee vuosittain, viime vuonna pääsimme helpommalla, tämä vuosi on vielä arvoitus. Hetkellistä apua siitepölyn aiheuttamiin oireisiin tuo sade, mutta sitähän emme pysty edes tanssien houkuttelemaan.

Jos tulee tilanne, että pölyjen aiheuttamat oireet käyvät ylitsepääsemättömiksi, vaikka olet vältellyt ulkoilmaa ja lääkinnyt itseäsi erilaisilla tuotteilla, niin lisäapua saat meiltä, Tullinkulman Työterveydestä. Ota yhteys omaan työterveyshoitajaasi, joka arvioi tilanteesi ja lääkityksesi sekä ohjaa sinut tarvittaessa lääkärin vastaanotolle.

Lopuksi lienee paikallaan lohdutuksen sanat: Et ole oireidesi kanssa yksin, sillä neljäsosalla suomalaisista on allergisia oireita jossain vaiheessa elämää. Pärskähdellään ja niistetään yhdessä!

Blogin kirjoittaja on viestinnän harjoittelija Jaana Solin. Jaana on puheviestinnän maisteriopiskelija, joka suorittaa työharjoitteluaan Tullinkulman Työterveydessä.

 

 

Näkökulma tietoisuustaitoihin

Tietoisuustaitoja eli mindfulnessia on pyritty viime vuosina integroimaan yhä enemmän mm. arkeen, parisuhteeseen, perhe-elämään, työelämään ja kaikkeen mahdolliseen. Mutta miksi? Mikä tekee tietoisuustaidoista niin kuuman aiheen, että sitä tulee kaikkialta ja tarjotaan ratkaisuksi milloin mihinkin ongelmaan?

Vastausta voidaan etsiä - ei välttämättä niinkään tieoisuustaidoista sinänsä - vaan ennemminkin ongelmien luonteesta. Meillä kaikilla on oma strategiamme miten selviämme erilaisista isoista ja pienistä ongelmista joita kohtaamme vuosien mittaan. Nämä strategiat juurtuvat automaattisiksi prosesseiksi, joita erilaiset triggerit laukaisevat. Ne kehittyvät ja muuttuvat vuosien mittaan, mutta tärkeimmiltä osiltaan ne pysyvät hämmästyttävän muuttumattomina jopa vuosikymmeniä. Nämä alunperin hyödylliset ja tarpeelliset strategiat muuttuvat kuitenkin erilaisissa olosuhteissa epätarkoituksenmukaisiksi ja jopa vahingollisiksi reagointitavoiksi eli skeemoiksi. Skeemojen voima on nimenomaan siinä, että ne ovat automaattisia eli tietoinen mieli ei ehdi prosessiin mukaan lainkaan, vaan epätarkoituksenmukainen toiminta on jo käynnissä ennen kuin mieli tajuaa mitä tapahtuu.

Tietoisen läsnäolon ja yleisesti tietoisuustaitojen harjoittelulla voimme puuttua prosesseihin, joihin meillä ei tunnu muuten olevan voimia tai mahdollisuuksia vaikuttaa. Koska skeemojen voima on automaatiossa, pelkkä skeeman tiedostaminen usein riittää. Skeemaa ei tarvitse edes yrittää muuttaa vaan se muuttuu väistämättä tiedostamisen vuoksi. Automaattisen prosessin sijasta meillä onkin valinnan mahdollisuus. Sen jälkeen voimme valita joko uuden toimintatavan tai mahdollisesti vanhan jos se tuntuu oikealta.


Yksi keskeisistä tietoisuustaidoista on hahmottaa mihin voi vaikuttaa, mihin ei

Vaikka kuinka harjoittelisimme, se ei muuta todellisuutta. Onneksi meidän oman elämämme kannalta tärkeä asia onkin miten koemme ympäröivän todellisuuden ja miten päätämme käyttäytyä sen perusteella, ei suinkaan se millainen todellisuus varsinaisesti on. Yksi ahdistuu asiasta joka toiseen ei vaikuta lainkaan, kolmannelle taas esimerkiksi pedanttisuus on tärkeää, ja sen vuoksi hän käyttäytyy sen mukaan. ja neljättä ei haittaa vaikka asiat eivät ole aivan täysin reilassa. Vaikka meistä tuntuu että esimerkiksi konfliktitilanteessa meillä on täysi oikeus käyttäytyä siten kun meistä tuntuu, voimme kuitenkin valita toisin, jos ensisijainen käyttäytyminen aiheuttaa lisää ongelmia. Käyttäytymällä samoin kuin muutkin, vahvistamme vallalla olevaa tapaa. Tämä on hieno asia silloin kun hyvä draivi ja meininki, mutta kriisin tullessa destruktiivista ja pahoinvointia lisäävää.

Tietoisen läsnäolon harjoittelu on onneksi helppoa eikä vaadi välttämättä edes aikaa, vain päätöksen tekemisestä. Kyse on enemmän tekemisen laadusta kuin siitä mitä tekee. Esimerkiksi pyykkiä ripustaessa, kahvia juodessa tai kukkia kastellessa voi päättää keskittyä toimintaan sen sijasta että miettisi jotain muuta. Voi keskittyä jonkin aistin tuomaan informaatioon, esimerkiksi voi kuunnella huoneen ääniä, tarkkailla kaupungin arkkitehtuuria, tunnustella penkkiä pakaroiden alla tai maata jalkojen alla. Mitä enemmän toistoja tekee, sitä helpompi on livahtaa tietoisen läsnäolon tilaan ja sitä helpommin osaa olla tietoisessa tilassa myös silloin kun sitä tarvitaan esimerkiksi erilaisten triggereiden laukaistessa skeemoja. Ilman harjoittelua helpoissa tilanteissa voi tuskin toivoa osaavansa taitoa vaativammassa tilanteessa.

Yksi tietoisuustaitojen perusoivalluksia on omien ajatusten ja tunteiden tunnistaminen ajatuksiksi ja tunteiksi sekä niiden hyväksyminen. Ne ovat mitä ne ovat. Sen jälkeen voimme oivaltaa, että meidän ei tarvitse toimia niiden mukaisesti, vaan voimme itse valita mitä teemme ja kuinka käyttäydymme, vaikka tunteemme ja ajatuksemme sanoisivat mitä. Se tuo uudenlaisen kontrollin omaan elämään. Emme enää ole tunteidemme renkejä, vaan olemme ottaneet paikkamme isäntänä omassa elämässämme.

Mindfulness (Baer et al.):

  1. osa-alue: Havainnointi (observing): Huomion kiinnittämistä asioiden, havaintojen ja kokemusten eri puoliin (aistihavainnot, kehon tuntemukset, mielen sisäiset tapahtumat).
  2. osa-alue: Kuvaileminen (describing): Tunnistetaan ja sanoitetaan havaintoja ja kokemuksia.
  3. osa-alue: Tietoinen toiminta (acting with awareness): Pidetään tietoisuus ja keskittyminen tekemisessä.
  4. osa-alue: Ei välitöntä reaktiota ajatuksiin ja tunteisiin (non-reactivity to inner experience): Ajatusten ja tunteiden voi antaa tulla ja mennä ilman takertumista.
  5. osa-alue: Arvostelematon suhtautuminen kokemuksiin (non-judging of experience): Omia tunteita ja ajatuksia ei tarvitse arvottaa hyviksi tai huonoiksi (pahoiksi).

Lisätietoa esim. www.oivamieli.fi sekä www.mielenhuolto.fi

Tämän blogin asiantuntija on Tullinkulman Työterveys Oy:n työterveyslääkäri Pasi Laurén, LL

 

 

 

Alakategoriat

Sivu 1 / 3