Verkkolääkäriin pääsee käymään vaikka älypuhelimella

Joko olet kokeillut verkkolääkärissä käyntiä? Tullinkulman Työterveydessä työskentelee tällä hetkellä kaksi verkkolääkäriä, jotka diagnosoivat ja hoitavat potilaita etänä. Lääkärin vain tietokoneen ruudun kautta tekemä diagnoosi saattaa kuitenkin arveluttaa ja toisaalta myös kynnys kokeilla palvelua voi tuntua korkealta. Tullinkulman Työterveyden verkkolääkäri Lotta Gestranius sanoo, että jotkut saattavat jännittää palvelun kokeilemista. ”Verkkolääkärissä käynti ei hirveästi eroa vastaanottokäynnistä. Aina voi kysyä ja mikäli asiaa ei voikaan hoitaa verkossa, niin varataan tavallinen vastaanottoaika”, Gestranius rohkaisee. Verkkolääkärin kautta varatun uuden ajan saa saman tien, eikä tällöin tarvitse enää soittaa erikseen ajanvaraukseen.
 
Käytännössä verkkolääkärille varataan aika kirjautumalla sisään nettiajanvaraukseen ja samasta paikasta saa myöhemmin otettua videoyhteyden lääkäriin. Hommaan tarvitaan vain älypuhelin, muu mobiililaite tai tietokone, jossa on kamera sekä nettiyhteys.

 

          

 

Verkkolääkärit voivat diagnosoida monenlaisia sairauksia kuten flunssaa, vatsatautia tai tuki-ja liikuntaelinvaivoja etänä, miettiä jatkohoitoa tai tapauskohtaisesti pidentää sairaslomaa ja kirjoittaa resepteille jatkoa. Sen sijaan asioita, jotka vaativat paikan päällä käynnin ovat esimerkiksi ihomuutokset, löytyneet patit, hankala huimaus tai asiakkaan epäilys jostain pahanlaatuisesta sairaudesta. Mahdollisuus ”käydä lääkärissä” omalta kotisohvalta käsin on aika houkutteleva. Varsinkin, jos lääkäriin on matkaa tai jos vointi on heikko. Yhteyden voi ottaa kätevästi myös omasta työhuoneesta, mikäli töiden vuoksi ei ole aikaa lähteä käymään fyysisesti paikalla.

Tulevaisuudessa verkkolääkärien määrä tulee varmasti nousemaan kaikkialla ja etäyhteyksiä tullaan muutenkin hyödyntämään enemmän myös terveydenhoidon puolella. Parhaimmillaan verkkoyhteys säästää sekä lääkärin että asiakkaan aikaa, nopeuttaa hoitoon pääsyä ja antaa asiakkaalle mahdollisuuden keskustella lääkärin kanssa missä tahansa. ”Lääkärin akuuttivastaanotto ei välttämättä ole aina oikea paikka asiakkaan tilannetta ajatellen. Verkkolääkärin kautta asiakas saadaan nopeasti ohjattua oikeaan suuntaan ja tällöin hoitopolku nopeutuu”, Gestranius sanoo.

Mikä sitten on videon etu etäyhteydessä? Katsekontakti verkkoyhteyden kautta lisää läsnäolon tunnetta, sillä lääkäri-potilas-suhde perustuu aina vuorovaikutukseen. Gestraniuksen mukaan esimerkiksi mielenterveysasioissa on erityisen tärkeää nähdä potilas.

Mikäli haluat joskus varata ajan Tullinkulman verkkolääkärille, voit tehdä sen täällä:
https://tullinkulmantyoterveys.mbooking.fi/ajanvaraus

Ohjeet löytyvät täältä:
http://www.tullinkulmantyoterveys.fi/verkkolaakarin_vastaanotto.html

Blogin kirjoittaja on viestintään erikoistuva tradenomiopiskelija Veera Kirjavainen, joka toimii Tullinkulman Työterveydessä viestinnän harjoittelijana.

 

 

Pieni apu - suuri teko

Ensiaputaidot ovat tärkeitä, niiden sanotaan olevan jokaisen kansalaistaito. Jokainen meistä odottaa saavansa apua, jos joutuu onnettomuuteen tai saa sairauskohtauksen. Odotukset ja todellisuus kuitenkin poikkeavat toisistaan. Surullisen usein saamme lukea median välityksellä tapauksista, joissa apua tarvitseva on ohitettu, jätetty selviämään itsekseen. On helppo ajatella, että joku toinen auttaa tai joku toinen soittaa hätäkeskukseen. Mitä jos sitä toista ei ole tai se toinen ei tule paikalle riittävän nopeasti? 

Ensiavun antaminen vaatii rohkeutta, ja rohkeutta on mahdollista saada harjoittelun avulla. Sanonta ”Harjoitus tekee mestarin” pitää paikkansa myös tässä, kuten monessa muussakin asiassa. Ensiavun antaminen ei tarkoita suurien ja monimutkaisten taikatemppujen tekemistä, jo pienikin teko voi estää toisen henkilön pysyvän vammautumisen tai pelastaa hengen. Tällainen teko voi olla vaikkapa tajuttoman kääntäminen kylkiasentoon tai hengitysteiden avaaminen leukaa nostamalla. Kannattaa myös muistaa, että aina ei tarvitse tarkalleen tietää, miten toimia tajuttoman tai tajuissaan olevan, apua tarvitsevan, kanssa. Hätäkeskuksesta, johon soitat heti tilanteen kartoitettuasi, saat neuvoja, miten toimia.

Ensiaputilanteessa on tärkeää myös henkisen tuen antaminen, ihmiset ovat hätätilanteessa usein järkyttyneitä ja peloissaan. Omalla käyttäytymiselläsi ja vuorovaikutuksellasi pystyt helpottamaan hädissään olevan tilaa. Usein riittää, kun joku rauhoittaa, puhuu, kuuntelee sekä pysyy vierellä ja huolehtii.

Onnettomuus voi tapahtua kenelle tahansa, se ei katso aikaa tai paikkaa. Se voi tapahtua myös työmatkalla tai työpaikalla, sinulle itsellesi tai kollegallesi.  Uskallat ja osaat paremmin auttaa itseäsi ja kollegaasi, kun osallistut järjestämillemme ensiapukursseille. Tarjolla on sisällöltään erilaisia kursseja, joita pitävät koulutetut ensiapuopettajamme. On hätäensiavun opettelua tai kertaamista, on työpaikan tarpeisiin räätälöityä koulutusta tai koulutusta erityisesti sellaisiin tapaturmiin, jotka ovat tyypillisiä juuri sinun työpaikallasi tai työtehtävässäsi.

Järjestämme vielä toukokuussa kaksi ensiapukurssia: ensiavun kertauskurssi 5.5. klo 9-13 ja hätäensiapukurssi to 11.5. klo 8.30–15.30. Lisätietoa ensiapukursseista saat omalta työterveyshoitajaltasi.

Blogin kirjoittaja on puheviestinnän maisteriopiskelija Jaana Solin, joka suorittaa viestinnän työharjoitteluaan Tullinkulman Työterveydessä.

 

 

Pärskintää, niistämistä ja kyyneliä - siitepölyjen puolivuotiskausi on startannut!

Kevät ja kaikenlaiset pölyt ovat jokavuotinen parivaljakko, joka aiheuttaa aivastelua, nuhaa, silmäoireita ja jopa hengenahdistusta. Tällä hetkellä meitä kiusaavat katupölyn lisäksi pähkinäpensas ja leppä, jotka ovat aloittaneet kukintansa. Katupöly kiusaa eniten keuhkosairauksia ja sydämen vajaatoimintaa sairastavia, mutta ei se mukavaa ole täysin terveelle tallaajallekaan. Katupöly on myös salakavala, sillä sen pienhiukkaset voivat muuttaa asumaan keuhkoihisi kuukausiksi tai jopa vuosiksi.

Kun kaduilta on hiekat puhdistettu ja leppä saanut kukkansa pölistettyä, alkaa koivun kukinta. Tämä niin kaunis lehtipuu, jonka hiirenkorvia odotetaan yhtä innokkaasti kuin ensimmäisten leskenlehtien ilmaantumista ja josta kesän vihdat väännetään, saa meistä todella monen pärskimään, niistämään ja kyynelehtimään. Juhannukseen kun päästään ei koivu enää kuki, vaan koristaa rapun pieliä. Tällöin alkavat heinäallergisten koettelemukset, kun ainakin 40 eri heinälajia tuottaa allergisoivaa siitepölyä. Heinien lisäksi heinäkuussa aloittaa oman kukintansa pujo, joka kukkii uudestaan vielä syyskuussa tai jopa yöpakkasiin asti.

Mikä ratkaisuksi? Ketään meistä ei kiehdo ajatus siitä, että keväällä, tahi kesällä linnoittautuisimme kotiin neljän seinän sisälle. Eikä linnoittautuminen edes auta, katu- ja siitepölyt leijailevat myös sisälle – joistain ihmeen raoista. Helpotusta oloon voi saada asentamalla hiukkassuodattimia tuloilmaventtiileihin, pölysuodattimen tuuletusikkunaan tai yksinkertaisesti vain pitämällä ikkunat visusti kiinni. Erilaisiin oireisiin löytyy helpotusta erilaisilla tuotteilla, joista useampia saa apteekista reseptivapaasti. Antihistamiinit, joita löytyy usealla eri kauppanimellä, ovat lääkkeitä, joita käytetään eniten siitepölyjen aiheuttamiin oireisiin. Ja helpottavat ne myös katupölyn aiheuttamia oireita. Lisäksi tarvetta voi olla silmätipoille tai nenäsuihkeille – riippuen paljolti siitepölyn määrästä. Se vaihtelee vuosittain, viime vuonna pääsimme helpommalla, tämä vuosi on vielä arvoitus. Hetkellistä apua siitepölyn aiheuttamiin oireisiin tuo sade, mutta sitähän emme pysty edes tanssien houkuttelemaan.

Jos tulee tilanne, että pölyjen aiheuttamat oireet käyvät ylitsepääsemättömiksi, vaikka olet vältellyt ulkoilmaa ja lääkinnyt itseäsi erilaisilla tuotteilla, niin lisäapua saat meiltä, Tullinkulman Työterveydestä. Ota yhteys omaan työterveyshoitajaasi, joka arvioi tilanteesi ja lääkityksesi sekä ohjaa sinut tarvittaessa lääkärin vastaanotolle.

Lopuksi lienee paikallaan lohdutuksen sanat: Et ole oireidesi kanssa yksin, sillä neljäsosalla suomalaisista on allergisia oireita jossain vaiheessa elämää. Pärskähdellään ja niistetään yhdessä!

Blogin kirjoittaja on viestinnän harjoittelija Jaana Solin. Jaana on puheviestinnän maisteriopiskelija, joka suorittaa työharjoitteluaan Tullinkulman Työterveydessä.

 

 

Näkökulma tietoisuustaitoihin

Tietoisuustaitoja eli mindfulnessia on pyritty viime vuosina integroimaan yhä enemmän mm. arkeen, parisuhteeseen, perhe-elämään, työelämään ja kaikkeen mahdolliseen. Mutta miksi? Mikä tekee tietoisuustaidoista niin kuuman aiheen, että sitä tulee kaikkialta ja tarjotaan ratkaisuksi milloin mihinkin ongelmaan?

Vastausta voidaan etsiä - ei välttämättä niinkään tieoisuustaidoista sinänsä - vaan ennemminkin ongelmien luonteesta. Meillä kaikilla on oma strategiamme miten selviämme erilaisista isoista ja pienistä ongelmista joita kohtaamme vuosien mittaan. Nämä strategiat juurtuvat automaattisiksi prosesseiksi, joita erilaiset triggerit laukaisevat. Ne kehittyvät ja muuttuvat vuosien mittaan, mutta tärkeimmiltä osiltaan ne pysyvät hämmästyttävän muuttumattomina jopa vuosikymmeniä. Nämä alunperin hyödylliset ja tarpeelliset strategiat muuttuvat kuitenkin erilaisissa olosuhteissa epätarkoituksenmukaisiksi ja jopa vahingollisiksi reagointitavoiksi eli skeemoiksi. Skeemojen voima on nimenomaan siinä, että ne ovat automaattisia eli tietoinen mieli ei ehdi prosessiin mukaan lainkaan, vaan epätarkoituksenmukainen toiminta on jo käynnissä ennen kuin mieli tajuaa mitä tapahtuu.

Tietoisen läsnäolon ja yleisesti tietoisuustaitojen harjoittelulla voimme puuttua prosesseihin, joihin meillä ei tunnu muuten olevan voimia tai mahdollisuuksia vaikuttaa. Koska skeemojen voima on automaatiossa, pelkkä skeeman tiedostaminen usein riittää. Skeemaa ei tarvitse edes yrittää muuttaa vaan se muuttuu väistämättä tiedostamisen vuoksi. Automaattisen prosessin sijasta meillä onkin valinnan mahdollisuus. Sen jälkeen voimme valita joko uuden toimintatavan tai mahdollisesti vanhan jos se tuntuu oikealta.


Yksi keskeisistä tietoisuustaidoista on hahmottaa mihin voi vaikuttaa, mihin ei

Vaikka kuinka harjoittelisimme, se ei muuta todellisuutta. Onneksi meidän oman elämämme kannalta tärkeä asia onkin miten koemme ympäröivän todellisuuden ja miten päätämme käyttäytyä sen perusteella, ei suinkaan se millainen todellisuus varsinaisesti on. Yksi ahdistuu asiasta joka toiseen ei vaikuta lainkaan, kolmannelle taas esimerkiksi pedanttisuus on tärkeää, ja sen vuoksi hän käyttäytyy sen mukaan. ja neljättä ei haittaa vaikka asiat eivät ole aivan täysin reilassa. Vaikka meistä tuntuu että esimerkiksi konfliktitilanteessa meillä on täysi oikeus käyttäytyä siten kun meistä tuntuu, voimme kuitenkin valita toisin, jos ensisijainen käyttäytyminen aiheuttaa lisää ongelmia. Käyttäytymällä samoin kuin muutkin, vahvistamme vallalla olevaa tapaa. Tämä on hieno asia silloin kun hyvä draivi ja meininki, mutta kriisin tullessa destruktiivista ja pahoinvointia lisäävää.

Tietoisen läsnäolon harjoittelu on onneksi helppoa eikä vaadi välttämättä edes aikaa, vain päätöksen tekemisestä. Kyse on enemmän tekemisen laadusta kuin siitä mitä tekee. Esimerkiksi pyykkiä ripustaessa, kahvia juodessa tai kukkia kastellessa voi päättää keskittyä toimintaan sen sijasta että miettisi jotain muuta. Voi keskittyä jonkin aistin tuomaan informaatioon, esimerkiksi voi kuunnella huoneen ääniä, tarkkailla kaupungin arkkitehtuuria, tunnustella penkkiä pakaroiden alla tai maata jalkojen alla. Mitä enemmän toistoja tekee, sitä helpompi on livahtaa tietoisen läsnäolon tilaan ja sitä helpommin osaa olla tietoisessa tilassa myös silloin kun sitä tarvitaan esimerkiksi erilaisten triggereiden laukaistessa skeemoja. Ilman harjoittelua helpoissa tilanteissa voi tuskin toivoa osaavansa taitoa vaativammassa tilanteessa.

Yksi tietoisuustaitojen perusoivalluksia on omien ajatusten ja tunteiden tunnistaminen ajatuksiksi ja tunteiksi sekä niiden hyväksyminen. Ne ovat mitä ne ovat. Sen jälkeen voimme oivaltaa, että meidän ei tarvitse toimia niiden mukaisesti, vaan voimme itse valita mitä teemme ja kuinka käyttäydymme, vaikka tunteemme ja ajatuksemme sanoisivat mitä. Se tuo uudenlaisen kontrollin omaan elämään. Emme enää ole tunteidemme renkejä, vaan olemme ottaneet paikkamme isäntänä omassa elämässämme.

Mindfulness (Baer et al.):

  1. osa-alue: Havainnointi (observing): Huomion kiinnittämistä asioiden, havaintojen ja kokemusten eri puoliin (aistihavainnot, kehon tuntemukset, mielen sisäiset tapahtumat).
  2. osa-alue: Kuvaileminen (describing): Tunnistetaan ja sanoitetaan havaintoja ja kokemuksia.
  3. osa-alue: Tietoinen toiminta (acting with awareness): Pidetään tietoisuus ja keskittyminen tekemisessä.
  4. osa-alue: Ei välitöntä reaktiota ajatuksiin ja tunteisiin (non-reactivity to inner experience): Ajatusten ja tunteiden voi antaa tulla ja mennä ilman takertumista.
  5. osa-alue: Arvostelematon suhtautuminen kokemuksiin (non-judging of experience): Omia tunteita ja ajatuksia ei tarvitse arvottaa hyviksi tai huonoiksi (pahoiksi).

Lisätietoa esim. www.oivamieli.fi sekä www.mielenhuolto.fi

Tämän blogin asiantuntija on Tullinkulman Työterveys Oy:n työterveyslääkäri Pasi Laurén, LL

 

 

 

Työterveyspäivät alan viitoittajana – ajatuksia tullinkulmalaisten silmin

 

Tullinkulman Työterveyden blogiin haastateltiin yhteensä neljää työterveyslääkäriämme, jotka osallistuivat keskiviikkona 14.9. Työterveyspäiville Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.

Tiia Reho on erikoistuva työterveyslääkäri, joka on työskennellyt 2,5 vuotta Tullinkulman Työterveydessä. Hänen tavoitteenaan on työterveyskäytäntöjen kehittäminen, asiakasyritysten kanssa tehtävän yhteistyön parantaminen ja kehittyminen edelleen työterveyslääkärinä.

Sanna Sarviharju-Tujula on erikoistuva työterveyslääkäri, joka on työskennellyt Tullinkulman Työterveydessä vuodesta 2009 lähtien. Hän on yleislääketieteen erikoislääkäri ja omaa 10 vuoden kokemuksen terveyskeskuksista.

Teija Mertimo on vuodesta 2012 lähtien työskennellyt Tullinkulman Työterveydessä erikoistuvana työterveyslääkärinä. Lisäksi hän on kaupan ja hallinnon alan tradenomi. Hänen tavoitteinaan tulevaisuudessa on jatkaa tiivistä, laatupainotteista ja asiakaslähtöistä yhteistyötä asiakasyritysten kanssa.

Kaija Koskimies on työskennellyt työterveyslääkärinä Tullinkulman Työterveydessä jo 30 vuotta. Hän pyrkii kehittymään jatkuvasti työterveyslääkärinä ja pysymään ajan tasalla alan muutoksissa.

1. Mikä oli mielenkiintoisinta messuilla?

Tiia: Mielenkiintoisinta oli Petri Rajaniemen pitämä luento toimintaympäristön muutoksesta tietokeskeisestä lähestymistavasta ihmiskeskeisempään. Ihmisten johtaminen ja kohtaaminen on myös yritysmaailmassa työn kovaa ydintä. Empatia ja myötätunto ovat lääkärin tärkeitä työvälineitä.

Sanna: Luentoanti kokonaisuudessaan. Mieleenpainuvimpana oli keskiviikkoaamun ensimmäinen seminaarikokonaisuus, jossa puhuttiin toimintaympäristön muutoksesta ja erilaisten mittareiden hyödyntämisestä jokapäiväisessä elämässä.

Teija: Mielenkiintoisinta oli Työterveyslaitoksen kehittämä uusi työkalu ’’aivotyö toimivaksi’’, joka selvittää työn kognitiivisia ajatuksia ja vaikutuksia. Lisäksi messuilla oli huomattavissa, että tietotyö ja tämän mukanaan tuomat haasteet ovat lisääntymässä alalla.

Kaija: Mielenkiintoisinta oli keskiviikkoiltapäivän Infoähky kuriin? -luennot. Projektin tarkoituksena oli selvittää millaisia kognitiivisia vaikutuksia tietotyöhön liittyy ja miten aivojen kuormitusta pystyttäisiin mittaamaan tietotyössä. Toivottavasti tästä uudesta konseptista saadaan vielä konkreettinen lomake käyttöön työterveyshuollossakin.

2. Mitä uutta opit Työterveyspäiviltä?

Tiia: Tapahtumassa sai tietoa monipuolisesti Työterveyslaitoksen erilaisista hankkeista ja projekteista. Keskustelu erilaisten mittaamismahdollisuuksien hyödyntämisestä ja tietoturvahaasteista niihin liittyen oli kiinnostavaa.

Sanna: Erilaisten mittareiden käyttöä konkreettisessa merkityksessä. Oli hienoa huomata, kuinka esimerkiksi Firefit-mittarilla luotiin yksilöllisiä harjoitteita henkilöstölle.

Teija: Yleistä tietoa työhyvinvointiin ja sen kohderyhmiin liittyen. Mikäli erityisesti nostetaan muutama asia esille, Aivotyö toimivaksi -työkalun lisäksi esiteltiin mielenkiintoinen ja menestynyt esimerkki TIKKA-menetelmän työlähtöisestä käytöstä.

Kaija: Messuilla sai runsaasti tietoa työterveysalan eri toimijoiden erilaisista projekteista ja hankkeista. Mielenkiintoista oli esimerkiksi kuulla Työterveyslaitoksen monista hankkeista.

3. Mihin ala on kehittymässä?

Tiia: Työterveyshuolloissa on nykyään yhä enemmän saatavilla dataa, jonka oikea-aikainen hyödyntäminen ja toisaalta rajaaminen on yksi iso tekijä tulevaisuudessa. Tiedon käsittely, analysointi ja siitä johdettavien suositusten fokusointi on keskeinen haaste.

Sanna: Räätälöity ja tarvelähtöinen työterveyshuolto tulee lisääntymään tulevaisuudessa. Asiakasyritykset haluavat rahoilleen vastinetta, mikä johtaa yhä enemmän asiakaslähtöisempään näkökulmaan tarjota työterveyspalveluja.

Teija: Työterveyshuolto itsessään kehittyy monipuolisemmaksi ja työ- ja tarvelähtöisemmäksi. Työn vaatimukset aloilla korostuvat ja työhyvinvointiin sekä -turvallisuuteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota.

Kaija: Työterveyshuoltoalalla pyritään yhä läheisempään yhteistyöhön asiakasyritysten kanssa. Painopiste on muuttunut yhä enemmän asiakaslähtöisemmäksi, ja työhyvinvointiin työpaikoilla kiinnitetään nykyään enemmän huomiota kuin ennen vanhaan.

4. Työterveyslääkärin rooli tulevaisuudessa?

Tiia: Työterveyslääkärin roolissa korostuu diagnosoinnin lisäksi asiakkaiden ohjaaminen ja tiedon jakaminen. Lisäksi lääkärin tulee kyetä perkaamaan ja pureksimaan yhä suurempi määrä dataa ja arvioida sen terveydellistä merkitystä.

Sanna: Työterveyslääkärin roolista tulee asiakaslähtöisempi ja asiakkaille pyritään olemaan ikään kuin mentori tai ohjaava ja neuvoja antava asiantuntija. Yhteistyö yritysten kanssa todennäköisesti myös lähenee.

Teija: Työterveyshuollon ja -lääkärin työ painottuu yhä enemmän ennaltaehkäisevään työhön ja huomioimaan työlähtöisen näkökulman sekä työpaikkojen erilaiset tarpeet vieläkin yksityiskohtaisemmin.

Kaija: Työterveyslääkäriltä vaaditaan yhä laaja-alaisempaa osaamista peruskoulutuksen ulkopuolelta. Tiedon hallinta ja analysointi työssä korostuu yhä enemmän. Lisäksi virtuaali- ja etävastaanotot lisääntynevät digitalisaation seurauksena.

Suotuisia työterveystouhuja toivottaen,
Tullinkulman Työterveys

Blogin kirjoittajana ja tekijänä toimi viestinnän ja markkinoinnin harjoittelija Jalmari Ohmeroluoma. Jalmari on keväällä 2017 valmistuva liiketalouden tradenomi, joka suorittaa työharjoitteluaan Tullinkulman Työterveydessä.

 

Hyvinvoivassa työyhteisössä onnistutaan yhdessä

 

Hyvinvoiva työyhteisö pystyy vastaamaan menestyksekkäästi sille asetettuihin liiketoimintatavoitteisiin ja sidosryhmiensä odotuksiin. Siksi työhyvinvoinnista puhutaankin enenevässä määrin. Hyvinvoiva työyhteisö on yrityksen menestystekijänä ja kilpailukyvyn kasvattajana merkittävä. 

Työhyvinvointi syntyy työssä, työtä tekemällä. Aidosti hyvinvoivassa työyhteisössä on tilaa ja mahdollisuuksia tiedon ja kokemuksen hyödyntämiselle, uuden oppimiselle, innostumiselle ja yhdessä tekemiselle. 

Yritysjohto voi vaikuttaa työyhteisön hyvinvointiin useilla tavoilla. Oikeudenmukainen, kunnioittava ja työntekijöitä tukeva laadukas esimiestyö on perusta hyvinvoivalle työyhteisölle.

Toimiva keskusteluyhteys johdon ja työntekijöiden välillä on yksi työhyvinvoinnin avaintekijöistä. Keskusteluyhteyden tulee olla avoin ja dialogin jatkuvaa. Toimivan vuorovaikutuksen avulla pystytään lisäämään ymmärrystä yhteisistä tavoitteista ja keinoista niiden saavuttamiseksi. Kun yhteinen tavoite on tiedossa ja tunnettu, on sitä kohti helpompaa ponnistella. Organisaation sisäisen tiedotuksen onkin tärkeää olla riittävää ja oikea-aikaista.

Työntekijän työssä viihtymiseen vaikuttaa myös työkuormitus, joka optimaalisena sisältää sopivasti haasteita ja oppimista sekä mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön ja työtapoihin. Työkuormituksella on suora vaikutus työn mielekkääksi kokemiseen. Koko työyhteisön kannalta on tärkeää, että työntekijät viihtyvät työssään, ovat motivoituneita ja tekevät työtä mielellään.

Työhyvinvoinnin ydin koostuu hyvin järjestetystä, mielekkäästä ja ammattitaitoisesti johdetusta työstä. Työyhteisön hyvinvointia ei pystytä tuottamaan tyky-päivillä, liikuntatempauksilla tai kulttuuriseteleillä, jos työn tekemisen perusta ei ole kunnossa. Hyvinvoivaa ja hyvin johdettua työyhteisöä yhteinen tekeminen ja muut tukitoimet puolestaan palvelevat ja vahvistavat entisestään.

Työhyvinvointi on koko työyhteisön yhteinen asia. Siitä huolehtiminen ei voi jäädä vain yrityksen johdon kontolle, sillä työyhteisö on kaikkien jäsentensä summa. Henkilö, joka pitää huolen omasta hyvinvoinnistaan toimii koko työyhteisön hyvinvointia edistävällä tavalla.

Huolehtimalla omasta psyykkisestä ja fyysisestä terveydestä sekä panostamalla omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen työntekijät voivat tuoda positiivista energiaa ja draivia yhteiseen tekemiseen. Oman osaamisen ja työntekijätaitojen kasvattaminen ja ylläpitäminen vaikuttavat työskentelymotivaatioon ja tuovat voimaa koko työyhteisöön. Työyhteisöstä välittäminen, työkavereiden tukeminen ja heidän jaksamisestaan huolehtiminen synnyttävät positiivisia vaikutuksia myös itselle.

Kun työyhteisö voi hyvin, on työpaikalle mukava mennä ja työ maistuu.

 

Mukavaa työhönpaluuta toivottaen,
Tullinkulman Työterveys

 

Elokuun blogin asiantuntijana toimi johtava työterveyspsykologimme Harri Lauren. Harri on vahva työelämäpalveluiden ammattilainen, koulutukseltaan psykologian maisteri ja työskennellyt Tullinkulman Työterveydessä vuodesta 2008 lähtien.

 

 

 

Sivu 1 / 3