MITEN JAKSAT?

Työterveyspsykologimme Harri Lauren kiteyttää, miten pitää huolta omasta jaksamisesta myös vuoden pimeimpänä aikana.

Jaksaminen on monilla koetuksella vuoden pimeimpänä aikana. Päivät ovat lyhyitä ja vapaapäivinä verhoja tuskin ehtii avata, kun ne voikin jo sulkea. Päivät ovat kuitenkin alkaneet jo pidentyä, ja vähä vähältä valoa on tarjolla aina vain enemmän. Toisaalta tuntuu, että valoisuuteen vaikuttavat enemmän pilvisyyden ja lumen määrä kuin päivän pituus. Kuinka suuri merkitys valolla lopulta on jaksamiseen?

Kaamosmasennus on todellinen sairaus, mutta ei niin yleinen kuin usein annetaan ymmärtää. Valo tunnetusti vaikuttaa hormonitoimintaan, ja sillä tiedetään olevan yhteys mielialaan. Mikäli sen merkitys olisi kuitenkin ratkaiseva, pitäisi meidän olla selvästi masentuneempaa kansaa kuin ne, joilla tällaista pimeyden taakkaa ei ole. Ajatelkaa vaikka Lappia, jossa aurinko ei nouse pitkiin aikoihin lainkaan ja millaista se oli ennen keinovalon yleistymistä. Emme kuitenkaan ole keskimäärin erityisen masentuneita, emme täällä etelässä, emmekä Lapissa.
Varsinaisessa kaamosmasennuksessa ihminen sairastuu masennukseen biologisista syistä: Valon vähäisyys voi aiheuttaa haitallisia muutoksia hormonitoiminnassa ja välittäjäainetoiminnassa. Yleensä kuitenkin "kaamosmasennuksesta" puhuessamme tarkoitamme valon vähäisyyden aiheuttamaa psykologista vaikutusta. Tuntuu pahalta, luonto näyttää kurjalta, emme näe niin tarkasti – Kerromme masentuvamme pimeästä. Useimmiten kysymys on kuitenkin psykologisista oireista.
Pimeän ajan masennuksen ehkäisyyn ja hoitoon kaupataan kirkasvalolamppuja. Asiantuntijat varoittavat, että vaikutusten saavuttamiseksi tehon pitää olla suuri ja lampun pitää olla hyvin lähellä kasvoja – siis "biologisia" vaikutuksia. Tällöin kuitenkin unohdetaan, että valolla on myös psykologinen vaikutus: Aamun lehden lukeminen ja kahvin keittäminen tuntuu miellyttävämmältä kunnollisessa valossa. Käyttäkää siis ihmeessä kirkasvalolamppuja, jos se tuntuu hyvältä!

Mieti, mitä voit tehdä itse olosuhteiden parantamiseksi. Jaksaminen työssä ja muutenkin on monimutkainen juttu. Liian usein ajattelemme, että ulkoiset olosuhteet ovat ratkaisevan tärkeitä jaksamisessamme. Pahimmillaan lakkaamme hakemasta itse keinoja jaksamisemme parantamiseksi ja odotamme vain ulkoisten olosuhteiden muuttumista. Tietenkin sillä on suuri merkitys, minkälaisissa olosuhteissa elämäämme elämme ja työtä teemme, mutta hyvin harvoin olemme tilanteessa, jossa meillä ei olisi lainkaan liikkumavaraa oman hyvinvointimme suhteen.

Tiedosta omat jaksamisen uhkatekijäsi. Mikä sinua kuormittaa, mihin aina lankeat ja mitä harmillisia asioita toistat uudestaan ja uudestaan? Tunnista, missä oman jaksamisesi rajat kulkevat, älä ylitä niitä enää, kun olet ne kerran löytänyt: älä, vaikka juuri sillä hetkellä tuntuisikin hyvältä. Muista, että palautumisella on suuri merkitys jaksamisessa – jopa suurempi kuin kuormituksen määrällä. Runsastakin kuormitusta jaksaa, jos palautuminen toteutuu hyvin. Palautumiseen tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota, sillä se ei aina tule luonnostaan. Ja kun elimistö sen lopulta "vaatii", on joskus jo liian myöhäistä.

Mieti, mikä on elämäsi arvojärjestys ja suhteesi työhön. Tarkastele ajankäyttöäsi: mihin se todella kuluu ja mihin oletat sen kuluvan. Mihin sinulla on aikaa ja mihin haluaisit sinulla olevan aikaa? Sanotaan, että ihmisellä on aikaa niihin asioihin, mihin haluaa sitä käyttää ja ihminen ehtii ajoissa paikkoihin, joihon haluaa ehtiä ja joita pitää tärkeinä. Ei se ehkä ihan näin yksinkertaista ole, mutta sinnepäin.

Pitäkää huolta itsestänne ja läheisistänne!

Ääni, keho ja mieli kohtasivat vuorovaikutuskoulutuksessa

Vuorovaikutustilanteisiin vaikuttavat niin neuvottelutaidot, äänenkäyttö kuin kehonkielikin. Henkilöstömme paneutui aiheeseen marraskuussa erittäin antoisassa koulutuspäivässä, jonka hedelmät näkyvät varmasti eteenpäin kaikille asiakkaillemme!

Päivä koostui kolmen asiantuntijan vetämistä työpajoista. Koulutuspaikkana toiminut Werstas oli viihtyisä ja loi optimaaliset puitteet uusien asioiden sisäistämiselle. Koulutukseen osallistuivat lähes kaikki Tullinkulman Työterveyden työntekijät eli noin 90 henkeä.

 

Kehonkieltä käsittelevässä työpajassa pohdittiin, millaisia rooleja keskustelun osapuolet ottavat ja miten niihin voi vaikuttaa. Neuvottelu-työpajassa käytiin läpi ryhmäviestintätilanteiden lainalaisuuksia. Kouluttajina toimivat draamapedagogi, tietokirjailija Kirsikka Arkimies ja Puhe Productionista Perttu Laaksonen, joiden johdolla tehtiin ryhmätöitä ja jokainen sai pohtia, miten itse tilanteissa toimii.

Äänenhuolto on kaikille asiakaspalvelussa toimiville tärkeä, mutta helposti unohtuva työkyvyn osa-alue. Liian matala tai korkea puhekorkeus voi kuormittaa ääntä ja johtaa ääniongelmiin. Myös kuiskaaminen rasittaa äänihuulia, samoin kuin jatkuva rykiminen. Vokologi Helmiina Kauhasen koulutuksessa harjoiteltiin kurkunpään alueen rentouttamista ja optimaalista puhekorkeutta sekä opittiin mm. kiinnittämään huomiota kehon suuntamiseen kuulijaa kohden ja tarvittaessa yskimään reilusti!

Ääniharjoituksia ja äänen rentoutusta on hyvä tehdä ennen puhetilanteita sekä palauttavina harjoitteina kuormituksen jälkeen. Useimmat harjoitukset vievät vain pienen hetken, mutta saattavat säästää isoilta ongelmilta.

Aamupäivä sai osallistujilta erittäin innostuneen vastaanoton ja käytännölliset neuvot menevät varmasti käytäntöön. Tullinkulmalaisten yhteinen uudenvuodenlupaus onkin entistä tuloksellisemmat kohtaamiset asiakkaidensa ja toistensa kanssa.

 

MUISTA NÄMÄ FLUNSSASTA!

Ihmisen yleisin sairaus on flunssa, jonka oireet ovat kaikille tutut nuha, kurkkukipu, yskä ja lämpöily. Flunssa kestää tavallisesti 1-3 viikkoa. Flunssaa rajuoireisempi influenssaepidemia käynnistyy tavallisesti vuodenvaihteessa ja kestää 2-3 kuukautta.

Influenssaan liittyy äkillisesti nouseva korkea kuume, lihassäryt, päänsärky, yskä sekä huonovointisuus. Influenssa on alkuvaiheessa flunssaa rajuoireisempi ja kuumeinen vaihe kestää yleensä 4-5 vrk:tta, mutta huonovointisuus ja yskä voivat jatkua pidempäänkin.

Kun katala tunne alkaa kutkuttaa kurkussa, kannattaa muistaa seuraavat asiat:

Flunssa leviää käsien välityksellä
Hyvä käsihygienia on A & O. Muista säännöllinen saippuapesu, yski hihaan tai nenäliinaan ja hävitä käytetyt nenäliinat heti. Kättelyn välttämättömyyttä työpaikoilla kannattaa harkita influenssa-aikaan – Riittäisikö iloinen tervehdys?

Kuume ei nouse kaikille
Lämpö ei ole ainoa työkyvyn mittari. Monille aikuisille ei nouse kuumetta flunssan jyllätessä. Jos yleisolo on muuten heikko, kannattaa jäädä lepäämään, vaikka lämpö ei nousisi.

Antibiootit eivät auta flunssaan
Monet kysyvät lääkäriltä flunssaan antibioottikuuria. Flunssa on kuitenkin virustauti, johon antibiootit eivät auta. Kurkkukipu ja paineen tuntu poskionteloissa ovat normaaleja flunssan oireita, eivätkä aina viittaa bakteeritulehdukseen.

Sairausloman tarve riippuu työnkuvasta
Flunssan aiheuttaman sairausloman tarve riippuu oireiden voimakkuudesta sekä työnkuvasta. Kevyt toimistotyö on mahdollista lievien flunssaoireiden kanssa. Fyysinen työ, ulkotyö tai puhetyö voivat vaatia useamman päivän sairasloman.

Normaali flunssa voi kestää viikkoja
Flunssa alkaa usein hiipien ja sen pahimmat oireet kestävät tavallisesti noin viikon. Viimeiset oireet, kuten yskä, voi kestää kuitenkin jopa yli 3 viikkoa. Maltti on toipumisessa valttia.

Älä lääkitse liikaa
Tavallinen flunssa menee parhaiten ohi levolla. Oireita voi lievittää juomalla riittävästi nesteitä sekä höyryhengityksellä. Oireita voi lievittää myös apteekin itsehoitotuotteilla. Lääkkeitä ei kannata käyttää liikaa: yli viikon jatkuva nenäsumutteiden käyttö voi pahentaa tukkoisuutta. Korkeaa kuumetta kannattaa alentaa itselle sopivalla lääkkeellä esim. parasetamolilla tai ibuprofeiinilla. Särkylääkkeet on tarkoitettu vain satunnaiseen käyttöön.

Anna itsesi sairastaa
Töihin palaaminen onnistuu yleensä jo muutaman päivän levon jälkeen, mutta ylimääräistä rasitusta kuten urheilua on syytä välttää, kunnes on toipunut kokonaan. Ihminen sairastaa keskimäärin 2-4 ylähengitystieinfektiota vuodessa. Pystyisitkö ottamaan rauhallisesti muutaman viikon vuodessa?

 

Harkitse influenssarokotetta
Flunssan rajummalta sukulaiselta influenssalta voi suojautua tehokkaasti rokotteella. Monet työpaikat tarjoavat rokotteen työntekijöilleen. Harkitse rokotetta varsinkin, jos kuulut riskiryhmään. Lisää tietoa rokotteesta http://www.tullinkulmantyoterveys.fi/uutiset/47-influrok.html

Hakeudu lääkäriin, mikäli sinulla on

  • 3-5 päivää jatkunut korkea kuume
  • nielemistä hankaloittavaa kurkkukipua
  • hengitysvaikeuksia
  • pistävää tunnetta rinnassa
  • tajunnan tason häiriöitä tai kovaa päänsärkyä
  • epätavallisen kovia oireita, yleiskunnon laskua tai oireet jatkuvat vielä 2-3 viikon jälkeen ja pahenevat uudelleen niiden välillä helpotettua.

TEIPPAA KIPU POIS!

Kirkkaanväriset kinesioteipit ovat monille tuttu huippu-urheilijoiden kisavarustuksesta. Nämä värikkäät teipit ovat toimiva apu myös tavallisten ihmisten arkisiin vaivoihin.

Kinesioteippauksen on kehittänyt 70-luvulla japanilainen kiropraktikko Kenzo Kase. Kase huomasi ihon liikuttamisen olevan yhteydessä nivelen liikelaajuuteen ja kipuun. Uuden hoitomuodon tunnettavuus lisääntyi erityisesti Soulin olympialaisten myötä. Menetelmä levisi 90-luvun loppupuolella Eurooppaan.

Tekniikka eroaa monille tutummasta urheiluteippauksesta sekä teipin osalta että tavoitteiltaan. Jäykällä urheiluteipillä pyritään yleensä tukemaan ja rajoittamaan liikettä, kun taas joustava ja ihonkaltainen kinesioteippi mahdollistaa täyden liikeradan. Teippi ohjaa lihaksen ja nivelen luonnollista toimintaa.

Fysioterapeutit soveltavat erilaisia teippaustekniikoita tuki- ja liikuntaelimistön hoidossa.

– Käyttömahdollisuuksia ja teippaustekniikoita on monenlaisia: kivun lievittäminen, nivelten liikkuvuuden lisääminen, lihasten aktivoiminen tai rentouttaminen... Teippausta voidaan käyttää lähes missä tahansa kehon osassa. Yleisimpiä ovat selkä, kyynärpäät, ranteet, nilkat, polvet ja kaulan lihakset, luettelee Tullinkulman Työterveyden työfysioterapeutti Minna Lahdenkauppi.

Tullinkulman Työterveydessä teippausta tekevät koulutetut työfysioterapeutit. Liikkeelle lähdetään siitä, missä potilaan kipu on ja mikä on kivun syy. Yksilöllisesti parasta teippaustekniikkaa haetaan kokeilemalla, sillä ihmiset kokevat teippauksen vaikutukset eri tavoin.

– Yleisin palaute on, että ihanaa, kun kipu helpottaa! Paine lähtee tai särky loppuu. Lymfateippaus vaikuttaa myös turvotuksiin. Kun kipu helpottaa, uskaltaa liikkua rennommin. Teippi on siksi hyvä apu esimerkiksi kuntoutukseen.

Kinesioteippejä myydään nykyään monissa paikoissa, kuten apteekeissa, urheiluliikkeissä ja marketeissa. Lahdenkauppi pitää kehitystä positiivisena, mutta muistuttaa että onnistuneen lopputuloksen takaamiseksi anatomian ja biomekaniikan tuntemus on hyväksi. Väärin asetettu teippi ei auta, joskaan se ei yleensä aiheuta lisäongelmiakaan.

Myös Tullinkulmasta saa ostettua kinesioteippiä mukaan. Työfysioterapeutin avulla asiakas saa teipin lisäksi ammattilaisen näkemyksen hänelle sopivimmasta teippaustekniikasta.

– Teippausta kannattaa ehdottomasti kokeilla, sillä haittaakaan siitä ei ole. Fyysistä työtä tekevältä voidaan teipata erityisesti työssä rasittuvia alueita. Toimistotyöläisten ongelmia ovat usein yläselän alue sekä hiirenkäytöstä kipeytyvä kyynärpää. Jos esimerkiksi istuu usein hartiat korvissa, voidaan hartialihasten päälle asetetulla teipillä saada alue rentoutumaan ja ohjata oikeata asentoa.

Autuaaksi tekevä apu ei kinesioteippi ole, mikäli lihaskunto on muutoin huonossa hapessa.

– Teippausta voi verrata hierontaan: se voi helpottaa kipua, mutta ei tietenkään yksinään hoida sen syytä. Kannustamme asiakkaitamme tekemään työtä itsensä hoitamiseksi. Annamme ohjeet ja heitämme pallon asiakkaalle, mutta hän tekee itse päätöksen siitä, mitä pallolla tekee, Lahdenkauppi muistuttaa.

Kinesioteippaus on yksi lisäapu harjoitusohjeiden lisäksi, kun asiakas tulee hakemaan apua tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin. Teippirulla kulkee yleensä myös Tullinkulman Työterveyden työfysioterapeuttien mukana työpaikoilla.

Kiinnostuitko kinesioteippauksen kokeilemisesta? Kerro siitä työterveyslääkärille tai työterveyshoitajalle, niin he ohjaavat sinut työfysioterapeutille!

 

Sivu 3 / 3