Kesän mainiot urheilumahdollisuudet

 

Kesä tarjoaa moninaisia, toinen toistaan mukavampia mahdollisuuksia liikkumiseen. Vaikka monet harrastukset jäävät tauolle kesän ajaksi, riittää lämpimään ja valoisaan vuodenaikaan harrastusmahdollisuuksia vaikka millä mitalla. Liikuntaa ei kannatakaan jättää kesän tullen vähemmälle, vaan ottaa kesän tarjoamista mahdollisuuksista kaikki irti.

Nopeasti lämpiävät järvivedet houkuttelevat harrastamaan. Uimisen ja vesileikkien lisäksi melonta ja vaikkapa tuore urheilulaji suppaus haastavat tasapainon ja käsilihakset, ja irrottavat mielen arjen askareista. Veden äärellä voi viihtyä myös esimerkiksi rantalentopallon tai frisbeen heittelyn parissa.

Kesäisen vehreät puistot tarjoavat mainioita mahdollisuuksia erilaisille lajeille. Monissa puistoissa järjestetään niin notkistavaa joogaa kuin erilaisia tanssituntejakin. Eikä puiston liikuntailoon tarvita järjestettyä tuntia, omalla porukalla voi laittaa pystyyn vaikka puistofutisturnauksen. 

Perinteisemmän voimailun ystävien ei tarvitse myöskään tyytyä sisätiloissa harrastamiseen, sillä monessa kaupungissa on nykyisin ulkokuntosalilaitteita, joissa voi raittiista ilmasta nauttien kasvattaa lihaskuntoaan. Myös lenkkeily piristävässä kesäsateessa on usein varsin mukavaa, kun ilma on happirikasta ja reippailu juosten tai kävellen luistaa.

Kesäliikunnan ei tarvitse olla turhan vakavamielistä. Liikkumisen voi ottaa osaksi kesän sosiaalista elämää. Alle voi napata polkupyörän ja polkaista jätskille toiseen kaupunginosaan tai naapurikaupunkiin hyvässä seurassa. Tai pakata reppuun eväät ja vaeltaa laavulle tai järvenrannan grillipaikalle viettämään laatuaikaa perheen kesken luonnon helmassa.

Mikä oma tapasi kesän urheilumahdollisuuksista nauttimiseen sitten onkaan, olemme varmoja, että virkistyt auringon valon ja raittiin ilman parissa.

 

Nautinnollisia, aktiivisia ja rentouttavia kesähetkiä toivottaen,
Tullinkulman Työterveys

 

Kesäkuun blogin asiantuntijana toimi työfysioterapeuttimme Sari-Leena Erkkilä. Sari-Leena on työterveys- ja työelämäpalveluiden vahva ammattilainen. Hän on koulutukseltaan työfysioterapeutti ja työskennellyt Tullinkulman Työterveydessä jo 15 vuoden ajan.

 

 

Muistutus matkakuumeeseen

Kesälomat kolkuttelevat jo nurkan takana ja monella matkakuume lähelle tai kauemmas nostaa päätään. Matkakuumeen noustessa on hyvä uhrata hetki ajatuksesta myös rokotuksille. Rokotuksilla voidaan osaltaan varmistaa, että matkalta palaa virkistynyt ja hyväkuntoinen matkailija tai matkaseurue.

Rokotustarpeeseen vaikuttaa henkilön terveydentilan ja hänen rokotushistoriansa lisäksi suunniteltu matkustusmaa sekä elämäntyyli, matkustustapa ja matkan kesto. Rokotusohjelman suunnittelu on aloitettava jo pari kuukautta ennen matkaa, sillä keho tarvitsee rokotuksen jälkeen riittävästi aikaa vasta-aineiden muodostamiseen. Osaan rokotteista tarvitaan myös tehosterokote ennen matkaa. Rokotuksia voi ottaa samalla kertaa useampia, ne ovat yleensä hyvin siedettyjä ja sivuvaikutukset ovat harvinaisia. Tavallisin haittavaikutus on rokotuskohdan paikallinen kipu ja lievä punoitus.

Matkailijan rokotusten lähtökohtana voidaan pitää sitä, että perusrokotteet ovat voimassa. Jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotus pysyvät voimassa 10 vuoden välein otetuilla tehosterokotuksilla. Polion tehosterokotus annetaan henkilölle, joka matkustaa polion esiintymisalueelle. Perusrokotuksiin kuuluu lisäksi MPR- eli tuhkarokko-vihurirokko-sikotauti-rokotus. Myös MPR-rokotesuojan olemassaolo kannattaa tarkastaa matkaa suunniteltaessa.

Lähelle ja tuttuihinkin paikkoihin matkustettaessa on järkevää ottaa pieni hetki matkan suunnittelusta sen selvittämiselle, mitä rokotuksia kohdemaassa tarvitaan. Esimerkiksi saastuneet ruoan ja juoman kautta tarttuva A-hepatiitti voi väijyä myös yllättävän lähellä, kuten Tallinnassa ja suomalaisten suosimissa tutuissa lomamaissa kuten Thaimaassa, Turkissa ja Egyptissä. 

Keltakuumerokotus on yksi harvoista rokotteista, joita voidaan vaatia matkailijalta pakollisena tiettyihin maihin matkustettaessa. Saadun rokotteen tulee näkyä matkalle mukaan otettavassa Kansainvälisessä rokotuskortissa. Korttiin voidaan täydentää myös muita rokotustietoja. Keltakuume leviää lähinnä hyttysten pistojen välityksellä, joten hyönteisiltä suojautuminen on hyvä varokeino tautia vastaan.  

Lisärokotusten tarpeeseen vaikuttavat matkan kesto ja matkustustapa. Paikallisista ruokakojuista syövän ja turistikohteiden ulkopuolella liikkuvan reppureissaajan riskit ovat erilaisia kuin henkilön, joka taittaa matkan lentäen ja majoittuu lyhyehkön ajan loistohotellissa palveluiden äärellä. Viikkoja tai jopa kuukausia reissaava matkaaja tarvitsee perusturistia kattavamman rokotussuojan, koska pitkään kestävällä matkalla sairastumisen riski kasvaa. Kiertelevälle reppureissaajalle suositellaan usein matkakohteesta riippuen esimerkiksi lavantauti- ja Japanin aivokuumerokotetta sekä malarianestolääkitystä. Tabletteina nautittava malarianestolääkitys tulee aloittaa jo ennen matkaa, joten myös siihen tulee varautua hyvissä ajoin.

Joskus käy niin, matka on jo tuloillaan ja rokotukset jääneet viime tinkaan. Tällöin voidaan rokotukset antaa nopeutetussa aikataulussa ennen matkaa. Vaikka niiden suojateho ei ole yhtä hyvä kuin ajoissa annettujen rokotusten, myös myöhässä annettu rokote on parempi kuin ei rokotetta lainkaan. Ota siis reippaasti yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen.

 

Mainiota matkakuumeilua toivottaen,
Tullinkulman Työterveys

Toukokuun blogin asiantuntijana toimi vastaava työterveyshoitajamme Soili Honkamäki. Soili on työterveys- ja työelämäpalveluiden vahva ammattilainen. Hän on koulutukseltaan työterveyshoitaja ja työskennellyt Tullinkulman Työterveydessä vuodesta 2002 lähtien.

Työkyvyn tukeminen on yhteinen asia

Työkyky ja työkyvyn tukeminen ovat asioita, joihin suomalaisessa yhteiskunnassa kiinnitetään enenevässä määrin huomiota muun muassa työurien pidentämisen mahdollistamiseksi. Työkyky on monien asioiden summa. Sen perustana on ihmisen fyysinen ja psyykkinen toimintakyky, ja työkyky muodostuukin näiden voimavarojen sekä työn välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta. Lisäksi työkykyyn vaikuttavat työhön kohdistuvat asenteet, koulutus ja ammattitaito sekä työyhteisön hyvinvointi ja johtaminen työpaikalla. Työkyky onkin siksi yhtä lailla yksilön, työpaikan, työterveyshuollon ja jopa yhteiskunnan yhteinen asia.

Työkykyä vahvistavia tekijöitä ovat esimerkiksi henkilön osaamisen ja ammattitaidon kehittyminen kokemuksen ja koulutuksen myötä, samoin kuin mielekäs ja sopivan haasteellinen työ ja hyvinvoiva työyhteisö.
Työkykyä heikentäviä asioita on erilaisia. Työkyky voi heiketä tapaturman tai sairauden seurauksena, mutta myös luonnollista tietä. Esimerkiksi fyysiset voimavarat heikkenevät yleensä iän myötä. Toisaalta, jos työ ei vastaa ihmisen odotuksia ja tuntuu pakonomaiselta, voi työkyky heiketä, vaikka fyysisessä suorituskyvyssä ei olisi tapahtunut muutoksia. Työssä jaksamattomuus voi johtua esimerkiksi työprosessien huonosta organisoinnista, puuttuvista vaikutusmahdollisuuksista omaan työntekoon tai työpaikan ilmapiiriin liittyvistä tekijöistä.

Usein henkilö on heikentyneestä työkyvystä huolimatta osittain työkykyinen ja suuri osa ihmisistä, joilla työkyky on jollakin osa-alueella heikentynyt, pystyy jatkamaan työssä työolosuhteita tai työnkuvaa muokkaamalla. Osatyökykyisten kohdalla onkin tärkeää keskittyä nimenomaan positiivisiin asioihin: siihen, mitä työkyvystä on jäljellä. Mitä aikaisemmassa vaiheessa työkykyä päästään tukemaan ja vahvistamaan erilaisin toimin, sitä paremmin tukitoimet yleensä onnistuvat ja työkykyä pystytään ylläpitämään.

Aloite työkykyä tukeviin toimiin tai työteon edellytysten muokkaamiseen henkilön työkykyä vastaavaksi voi tulla niin työntekijältä itseltään, esimieheltä kuin työterveyshuollon yhteyshenkilöltäkin. Työntekijä on kuitenkin päävastuussa ja parhaiten tietoinen omista voimavaroistaan. Työnantaja ja esimiehet ovat puolestaan päävastuussa työstä ja työoloista.

Työntekijälle oleellista on tunnistaa ja tunnustaa itselleen rehellisesti työn tekemiseen kohdistuvat ongelmat, kertoa niistä ja tarjota ratkaistavassa oleviin asioihin omia ratkaisuehdotuksia. Tällaisia voivat olla pienetkin käytännön asiat, joilla voidaan esimerkiksi välttää kuormittavia työasentoja.
Työntekijän oma aktiivinen asenne ja halu jatkaa työssä ovat oleellisia oikean ratkaisun löytämisessä, samoin avun ottaminen vastaan ja kuntoutumiseen keskittyminen, jotta ongelmat eivät palaisi.
Joskus osatyökykyisen työntekijän toimenkuvaan tai työtehtäviin ehdotetaan muutosta, joka auttaa häntä jatkamaan työelämässä, muuttuneissa tehtävissä. Tällöin työntekijän on löydettävä rohkeus luopua vanhasta ja innostua uudesta. Muutokselle kannattaa antaa mahdollisuus, sillä sen mukana seuraa usein paljon positiivisia asioita. Käsitys itsestä työntekijänä muuttuu myönteisesti, kun ei tarvitse sinnitellä vaivojen kanssa ja uuden oppiminen tuo positiivista virtaa.

Työnantajan tärkeä tehtävä ja myös lakisääteinen velvollisuus on edistää osatyökykyisten työntekijöiden työssä pysymistä ja selviytymistä. Muun muassa työtä ja työaikoja tulee järjestää vastaamaan työntekijän työkykyä ja kuntoutumista. Yrityksissä valmiit toimintamallit helpottavat muutoksen tukemista. Esimiehen on tärkeää seurata työoloja ja ottaa tarvittaessa työkykyasiat avoimesti puheeksi. Ongelmien havaitsemista ja työtehtävien muokkaamista helpottaa hyvä kommunikaatiosuhde esimiehen ja työntekijän välillä. Esimiehen tulisi olla helposti lähestyttävä, jotta hänelle voidaan tulla puhumaan vaikeistakin asioista. Työnantaja voi tukea monella tavoin yksilön voimavarojen kehittämistä ja on vastuussa siitä, että työyhteisö voi hyvin ja työympäristö tukee työssä selviytymistä.

Työterveyshuollon yhteistyökumppani on tärkeä tuki niin työntekijälle kuin työnantajallekin. Ennakoiva työterveyshuolto tukee työssä selviytymistä ja pyrkii työkyvyn heikkenemisen varhaiseen havaitsemiseen sekä työkyvyttömyyden uhan torjumiseen. Työterveyshuolto on työantajan tukena myös työkykyä ylläpitävässä tyky-toiminnassa.

Työkykyyn liittyvissä asioissa keskiössä on aina ihminen ja hänen työssä selviytymistään tukeva toiminta. Toimiva yhteistyö työntekijän, työnantajan sekä työterveyshuollon kumppanin kesken, hyvä keskusteluyhteys ja tahtotila ratkaisun löytämiseen sekä osapuolten avoimuus ja rehellisyys ovat lähtökohta parhaalle mahdolliselle ratkaisulle työntekijän yksilölliseen tilanteeseen.


Yhteistyöterveisin,
Tullinkulman Työterveys

Huhtikuun blogin asiantuntijana toimi vastuualuepäällikkö Birgitta Ojala.
Birgitta on koulutukseltaan TtM (tohtoriopiskelija) ja vastaa Tullinkulman Työterveydessä Työkyky-yksiköstä. Hän on työskennellyt Tullinkulmassa vuodesta 2007 lähtien.

Valosta vireyttä kevääseen

Kevät on jo – jos ei täällä – niin vähintäänkin nurkan takana. Joskus talven pimeyden jäljiltä tuntuu, että kevätväsymys hiipii elämään. Älä kuitenkaan anna sille periksi, vaan ota kaikki irti ihanasta kevään odotuksesta ja lisääntyvästä, voimaannuttavasta valosta!

Lisääntyvällä valolla on paljon positiivisia vaikutuksia, jotka voit valjastaa oman hyvinvointisi välineeksi. Tässä muutamia vinkkejä kevätväsymyksen poispyyhkimiseksi:

Kohti valoa
Valolla on välitön virkistävä vaikutus ja se kohentaa myös mielialaa. Valoisammassa ympäristössä oleskelu virkistää meitä heti joksikin aikaa. Aina kun mahdollista, pyri ulkoilemaan ja nauttimaan auringon koko ajan enemmän lämmittävistä säteistä, vaikkapa käymällä pienellä kävelylenkillä. Luonnon valohoidon lisäksi saat näin aimo annoksen raitista ilmaa ja liikunnan mukanaan tuomat kokonaisvaltaiset hyödyt hyvinvoinnille.

Lämpöä ja ystävyyttä
Kevät ja kasvava valon määrä lisäävät ihmisten sosiaalista aktiivisuutta. Tähän vaikuttaa muun muassa joskus tyytyväisyyshormoninakin tunnetun serotoniinin kevään aikana kasvava määrä aivoissa, jonka vaikutuksesta muun muassa empatian tunne kasvaa ja jopa rakastumisen tunne syntyy helpommin.
Kutsu siis perhe ja ystävät koolle ja nauti yhteisistä hetkistä, naura, ilahdu ja anna kevään näyttää parhaat puolensa hyvässä seurassa.

Hetki omaa aikaa
Kun valoa on enemmän ja päivä pitenee, alkaa ihminen käymään paremmin samassa rytmissä 24 tuntisen vuorokauden kanssa. Usein myös unirytmi paranee kevään myötä. Moni ihminen selviääkin keväällä ja kesän tullen lyhyemmillä yöunilla kuin talven pimeinä kuukausina. Käytä vuorokauteen saamasi lisäminuutit oman hyvän mielen kasvattamiseen. Nauti kuppi kahvia aamulla rauhassa kevätauringon paisteessa terassilla, kävele pidempää reittiä töihin tai vaikka meditoi. Ota itsellesi hetki kevätauringon tarjoamaa omaa aikaa.

Pitenevän valoisan ajan aikaansaama toimintatarmon lisääntyminen kannattaa kanavoida itseä houkuttelevalla tavalla sekä palvelemaan omaa hyvinvointia ja jaksamista. Siksi kannustammekin sinua ottamaan vastaan kevään myötä lisääntyvän valon tuomat myönteiset vaikutukset ja innostumaan auringosta!

Aurinkoista kevättä toivottaen,
Tullinkulman Työterveys

Maaliskuun blogin asiantuntijana toimi johtava työterveyspsykologimme Harri Lauren. Harri on vahva työelämäpalveluiden ammattilainen, koulutukseltaan psykologian maisteri ja työskennellyt Tullinkulman Työterveydessä vuodesta 2008 lähtien.

 

Tullinkulman Työterveyden 40-vuotistarkastus

 

Tullinkulman Työterveys viettää tänä vuonna 40-vuotisjuhlavuottaan. Olen toiminut tämän virkeän nelikymppisen johtavana ylilääkärinä vuodesta 2005. Työssäni olen päässyt mukaan kehittämään, toteuttamaan ja seuraamaan pitkän linjan toimijan kasvamista ja kehittymistä nykyiseen muotoonsa.

Aika ajoin voisi olla tarpeellista tehdä terveystarkastuksia ihmisten lisäksi myös yrityksille ja muille toimijoille. Tehdäänpä siis lyhyt, leikkimielinen 40-vuotistarkastus Tullinkulman Työterveydelle:

Tarkastukseen saapuneen pohjakunto on hyvä. Kun kuntoa on rakennettu pitkäjänteisesti ja oikeiden harjoitteiden avulla on peruskunto rakentunut vahvalle pohjalle.
Tullinkulman Työterveyden toiminnan pohjana on alusta asti ollut tiivis yhteistyö asiakkaan kanssa, laadukas ennaltaehkäisevä työterveyshuolto sekä kokonaisvaltainen työterveyspainotteinen sairaanhoitopalvelu. Tälle pohjalle rakennamme myös toimintamme tänä päivänä.

Ikäisekseen vetreä, notkeutta voidaan harjoittelulla parantaa entisestään.
Me Tullinkulman Työterveydessä uskomme, että aina voi kehittyä ja parantaa. Koska työelämä muuttuu, tulee myös työelämäpalveluiden muuttua työelämän tarpeita vastaaviksi. Pyrkimyksenämme on todellinen, asiakkaan tarpeet huomioiva vaikuttavuus, jonka todentamiseksi kehitämme jatkuvasti uusia työtapoja ja -välineitä.

Mielenlaadultaan pirteä ja hyvinvoiva nelikymppinen.
Tullinkulman Työterveydessä työskentelymme on moniammatillista ja jokaisen tekemä työ on arvokasta ja osa kokonaisuutta. Asiakkaamme saavat meiltä samassa paketissa vahvan ammattitaidon, motivaation laadukkaaseen ennakoivaan työelämäpalveluun sekä innokkuutta toimintatapojen ja yhteistyön kehittämiseen.

Näillä eväillä lähdemme juhlavuoteen ja viemään toimintamme jälleen uudelle vuosikymmenelle. Keski-ikäisen elämänviisaudella ja innokkaalla elämänasenteella kehitämme toimintaamme myös tulevien vuosikymmenten tarpeisiin vastaavaksi. Näkyvissä on mielenkiintoisia muutoksia – kuten muutto uusiin, nykyaikaisiin ja helposti saavutettavissa oleviin keskustatiloihin – muutoksia, joita kohti lähdemme innosta puhkuen.

Juhlallisin terveisin,

 

Seppo Nikkari
Johtava ylilääkäri

Seppo Nikkari (työterveyshuollon erikoislääkäri ja dosentti) on vuonna 2000 erikoistunut, pitkän linjan työterveyspalveluiden ammattilainen. Hän on toiminut Tullinkulman Työterveyden johtavana ylilääkärinä vuodesta 2005.

 

 

VÄSYTKÖ SISÄILMASTA?

Sisäilman laatuun ei usein kiinnitetä huomiota, ennen kuin siinä ilmenee ongelmia. Se on kuitenkin yksi merkittävimmistä työkykyyn vaikuttavista tekijöistä. Tullinkulman Työterveys on mukana etsimässä keinoja hyvän sisäilman takaamiseksi.

Ihminen hengittää noin 15 000 litraa ilmaa vuorokaudessa, josta kolmannes vietetään työpaikalla. Sisäilman laatu vaikuttaa siis ratkaisevasti hyvinvointiin ja työtehoon.

Huonon sisäilman oireita ovat mm. jatkuva väsymys, päänsärky, keskittymisvaikeudet, limakalvojen ärsytysoireet ja kirvely, silmien kutina, hiekkaisuuden tunne sekä infektio-oireet, kuten toistuvat flunssat.

Jos ongelmat johtuvat työpaikan sisäilman laadusta, se näkyy myös oireiden vähentymisenä lomien ja viikonlopun aikana: Esimerkiksi kroonista päänsärkyä tai väsymystä ei ilmene kotioloissa.

Tunkkainen ja vähähappinen ilma vaikuttaa työpäivän aikaiseen hyvinvointiin ja tehokkuuteen, mutta oireet lakkaavat, kun keho saa riittävästi laadukasta hengitettävää.

Kosteus- tai homeongelmat voivat sen sijaan jättää jopa pysyviä haittoja: Kerran homeesta sairastunut ei pysty välttämättä enää lainkaan oleskelemaan tilassa, jossa on pienikin määrä oireet aiheuttaneita epäpuhtauksia. Mikäli ilmenee, että samassa tilassa työskentelevistä useilla on oireita, tulisi sisäilma-asiat ottaa puheeksi yhdessä.

Kesä tuo mukanaan myös toisen sisäilmaongelman, lämpötilan nousun. Suomessa kausi on sisätyöntekijän näkökulmasta onneksi lyhyt, mutta kuumuudesta kärsivälle silti tuskainen. Joissain työympäristöissä, kuten keittiöissä, vaikutusta lisäävät vielä lämpimät laitteet ja kosteus.

Jos työpaikan lämpötila kohoaa 28 celsiukseen, on työntekijä oikeutettu 10-15 minuutin taukoon kerran tunnissa. Käytännössä tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista. Taukoja tulisi silti pitää aina mahdollisuuksien mukaan ja pitää huolta riittävästä nesteytyksestä.

Työpaikan sisäilmaan ja yleiseen viihtyvyyteen voi vaikuttaa myös työyhteisön sisältä: Ei voimakkaasti hajustetun kosmetiikan käyttöä, ei kukkia sisätiloihin, ei ylimääräisen tavaran keräämistä kaappien päälle ja toimiston nurkkiin.

 

Sivu 2 / 3