MITEN JAKSAT?

Työterveyspsykologimme Harri Lauren kiteyttää, miten pitää huolta omasta jaksamisesta myös vuoden pimeimpänä aikana.

Jaksaminen on monilla koetuksella vuoden pimeimpänä aikana. Päivät ovat lyhyitä ja vapaapäivinä verhoja tuskin ehtii avata, kun ne voikin jo sulkea. Päivät ovat kuitenkin alkaneet jo pidentyä, ja vähä vähältä valoa on tarjolla aina vain enemmän. Toisaalta tuntuu, että valoisuuteen vaikuttavat enemmän pilvisyyden ja lumen määrä kuin päivän pituus. Kuinka suuri merkitys valolla lopulta on jaksamiseen?

Kaamosmasennus on todellinen sairaus, mutta ei niin yleinen kuin usein annetaan ymmärtää. Valo tunnetusti vaikuttaa hormonitoimintaan, ja sillä tiedetään olevan yhteys mielialaan. Mikäli sen merkitys olisi kuitenkin ratkaiseva, pitäisi meidän olla selvästi masentuneempaa kansaa kuin ne, joilla tällaista pimeyden taakkaa ei ole. Ajatelkaa vaikka Lappia, jossa aurinko ei nouse pitkiin aikoihin lainkaan ja millaista se oli ennen keinovalon yleistymistä. Emme kuitenkaan ole keskimäärin erityisen masentuneita, emme täällä etelässä, emmekä Lapissa.
Varsinaisessa kaamosmasennuksessa ihminen sairastuu masennukseen biologisista syistä: Valon vähäisyys voi aiheuttaa haitallisia muutoksia hormonitoiminnassa ja välittäjäainetoiminnassa. Yleensä kuitenkin "kaamosmasennuksesta" puhuessamme tarkoitamme valon vähäisyyden aiheuttamaa psykologista vaikutusta. Tuntuu pahalta, luonto näyttää kurjalta, emme näe niin tarkasti – Kerromme masentuvamme pimeästä. Useimmiten kysymys on kuitenkin psykologisista oireista.
Pimeän ajan masennuksen ehkäisyyn ja hoitoon kaupataan kirkasvalolamppuja. Asiantuntijat varoittavat, että vaikutusten saavuttamiseksi tehon pitää olla suuri ja lampun pitää olla hyvin lähellä kasvoja – siis "biologisia" vaikutuksia. Tällöin kuitenkin unohdetaan, että valolla on myös psykologinen vaikutus: Aamun lehden lukeminen ja kahvin keittäminen tuntuu miellyttävämmältä kunnollisessa valossa. Käyttäkää siis ihmeessä kirkasvalolamppuja, jos se tuntuu hyvältä!

Mieti, mitä voit tehdä itse olosuhteiden parantamiseksi. Jaksaminen työssä ja muutenkin on monimutkainen juttu. Liian usein ajattelemme, että ulkoiset olosuhteet ovat ratkaisevan tärkeitä jaksamisessamme. Pahimmillaan lakkaamme hakemasta itse keinoja jaksamisemme parantamiseksi ja odotamme vain ulkoisten olosuhteiden muuttumista. Tietenkin sillä on suuri merkitys, minkälaisissa olosuhteissa elämäämme elämme ja työtä teemme, mutta hyvin harvoin olemme tilanteessa, jossa meillä ei olisi lainkaan liikkumavaraa oman hyvinvointimme suhteen.

Tiedosta omat jaksamisen uhkatekijäsi. Mikä sinua kuormittaa, mihin aina lankeat ja mitä harmillisia asioita toistat uudestaan ja uudestaan? Tunnista, missä oman jaksamisesi rajat kulkevat, älä ylitä niitä enää, kun olet ne kerran löytänyt: älä, vaikka juuri sillä hetkellä tuntuisikin hyvältä. Muista, että palautumisella on suuri merkitys jaksamisessa – jopa suurempi kuin kuormituksen määrällä. Runsastakin kuormitusta jaksaa, jos palautuminen toteutuu hyvin. Palautumiseen tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota, sillä se ei aina tule luonnostaan. Ja kun elimistö sen lopulta "vaatii", on joskus jo liian myöhäistä.

Mieti, mikä on elämäsi arvojärjestys ja suhteesi työhön. Tarkastele ajankäyttöäsi: mihin se todella kuluu ja mihin oletat sen kuluvan. Mihin sinulla on aikaa ja mihin haluaisit sinulla olevan aikaa? Sanotaan, että ihmisellä on aikaa niihin asioihin, mihin haluaa sitä käyttää ja ihminen ehtii ajoissa paikkoihin, joihon haluaa ehtiä ja joita pitää tärkeinä. Ei se ehkä ihan näin yksinkertaista ole, mutta sinnepäin.

Pitäkää huolta itsestänne ja läheisistänne!